Säännöt

Säännöt 16.10.2023

Architecta, Suomen Naisarkkitehdit ry – Kvinnliga Arkitekter i Finland rf

Säännöt hyväksytty vuosikokouksessa 31.3.2022, 30.3.2023
§ 1,  10, 1 ja 15 korjattu PRH:n korjauskehotuksen mukaisesti, Architecta ry:n hallitus 23.8.2023 

 


Yhdistyksen nimi on Architecta, Suomen Naisarkkitehdit ry – Architecta, Kvinnliga Arkitekter i Finland rf, ja sen kotipaikka on Helsinki.


Yhdistyksen tarkoituksena on naisarkkitehtien ammatillinen kehittäminen, heidän yleisten yhteisten etujensa valvominen, kotimaisen ja ulkomaisen yhteistyön edistäminen sekä jäsenistön yhteenkuuluvuuden lujittaminen.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys:

järjestää esitelmä- ja luentotilaisuuksia, kotimaisia ja ulkomaisia opintomatkoja sekä näyttelyitä ja muuta vastaavaa toimintaa

  1. voi tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille ja yhteisöille sekä tuoda julki yhdistyksen kannan toimintapiiriinsä kuuluvista asioista
  2. voi harjoittaa arkkitehtuurin alaan liittyvää julkaisu- ja tiedotustoimintaa
  3. voi jakaa stipendejä ja avustuksia ja järjestää kilpailuja
  4. voi verkostoitua alan ja siihen liittyvien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa sekä liittyä niiden jäseneksi

Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Toimintansa tukemisesi yhdistys voi toimeenpanna juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.


Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen naisarkkitehti, joka on suorittanut yliopistossa Suomessa tai ulkomailla arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon.

Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voi liittyä kyseistä tutkintoa suorittava nainen.

Yhdistyksen hallitus hyväksyy uudet jäsenet.

Yhdistys ylläpitää jäsenrekisteriä, johon listataan yhteydenpitoa ja jäsenmaksun keräämistä varten tarvittavat tiedot. Jäsenrekisterin käytössä noudatetaan tietosuojalakia.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai suullisesti vuosikokouksessa, hallitukselle tai sen puheenjohtajalle ja se on kirjattava pöytäkirjaan.


Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen tarkoitusperiä ansiokkaasti edistänyt nainen. Päätös tästä tehdään hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosikokouksessa ja tällöin vaaditaan ¾ enemmistö annetuista äänistä.


Yhdistyksen varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen on suoritettava jäsenmaksu, jonka suuruuden määrää vuosikokous. Yhdistyksen varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen jäsenmaksu voi olla erisuuruinen.
Jäsen, joka ei suorita jäsenmaksua kahteen  vuoteen, katsotaan eronneeksi hallituksen päätöksellä.
Kunniajäsen ei ole jäsenmaksuvelvollinen.


Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa yhdistyksen jäsenistöstä valitut puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kuusi jäsentä, joista yksi voi olla opiskelijajäsen. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan, kuitenkin enintään kahdeksi peräkkäiseksi vuodeksi. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, siten että puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksella on oikeus hankkia ulkopuolisia palveluita tulo- ja menoarvion puitteissa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsumana silloin, kun hän katsoo sen tarpeelliseksi tai jos kaksi hallituksen jäsentä niin vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä – puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna – on saapuvilla.  Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, joka hyväksytään seuraavassa kokouksessa.

Hallituksen tehtävänä on toimia yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi, pitää huolta sääntöjen noudattamisesta, toimeenpanna kokousten päätökset, hallita yhdistyksen varoja ja omaisuutta, kutsua yhdistys kokoon ja pitää säädettyä jäsenluetteloa.

Hallitus kerää ja arkistoi keskeiset yhdistyksen toimintaan liittyvät asiakirjat, jotka myöhemmin toimitetaan Kansallisarkistoon.


Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai rahastonhoitaja, kukin yksin.


Yhdistyksellä on vuosikokouksen vuosittain valitsemat yksi varsinainen toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.


Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen, hallituksen pöytäkirjojen ja vuosikertomuksen tulee olla toiminnantarkastajan käytettävissä viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle yhdistyksen vuosikokoukselle osoitettu kertomus hallinnon ja tilien tarkastuksesta.

10§
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kutsut yhdistyksen kokouksiin on annettava tiedoksi vähintään viikkoa ennen kokousta kullekin jäsenelle osoitetulla kirjallisella tiedonannolla tai sähköpostilla.

11§
Yhdistyksellä on vuosittain yksi varsinainen vuosikokous. Yhdistys pitää vuosikokouksen maalis-huhtikuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti hallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten. Kokous on pidettävä yhden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan vaalit ratkaistaan arvalla, muissa asioissa puheenjohtajan ääni ratkaisee.

12§
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan vuosikokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään edellisen vuoden toimintakertomus.
6. Esitetään tilinpäätös, toiminnantarkastajan lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös.
7. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus kuluvalle vuodelle.
9. Valitaan puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

10. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13§
Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen. Keskustelua johdetaan ja pöytäkirjoja pidetään suomeksi.

14§
Päätökset yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tehdään kahdessa perättäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä kokouksessa vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. Kokouksessa tulee tällöin olla läsnä vähintään 10% jäsenistä.

15§
Yhdistyksen purkamiseksi vaaditaan, että päätös tästä on tehty kahdessa perättäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä kokouksessa sekä että vähintään ¾ kokouksen osanottajista on tästä yksimielisiä. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen omaisuus siirretään sen toimintaa lähellä olevalle taholle , jolle yhdistys sen ¾ enemmistöllä annetuista äänistä näissä kokouksissa määrää. Kokouksissa tulee tällöin olla läsnä vähintään 10% jäsenistä.

16§
Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

Stadgar 16.10.2023

Architecta, Suomen Naisarkkitehdit ry – Kvinnliga Arkitekter i Finland rf

Stadgar godkända under årsmötet 31.3.2022 och 30.3.2023
Rättade i enlighet med PRS:s utmaning  Architectas styrelse 23.8.2023


Föreningens namn är Architecta, Suomen Naisarkkitehdit ry – Architecta, Kvinnliga Arkitekter i Finland rf och dess hemort är Helsingfors


Föreningens syfte är att utveckla de kvinnliga arkitekterna i fackligt avseende, att bevaka deras gemensamma allmänna intressen, att främja inhemskt och utländskt samarbete och att stärka medlemskårens samhörighet.

För att förverkliga detta syfte:

  1. arrangerar föreningen föredrag och föreläsningar, inhemska och utländska studieresor jämte utställningar och annan motsvarande verksamhet
  2. kan föreningen göra framställningar och ge utlåtanden till myndigheter och sammanslutningar och uttala föreningens ståndpunkt i frågor som hör till föreningens verksamhetsområde
  3. kan föreningen idka publikations- och informationsverksamhet som hänför sig till arkitekturbranschen
  4. kan föreningen dela ut stipendier och bidrag och arrangera tävlingar
  5. kan föreningen bilda nätverk med i branschen ingående eller till branschen anknytande inhemska och utländska organisationer och bli medlem i sådana

Föreningen har rätt att skaffa och äga fast och lös egendom som krävs för föreningens verksamhet. För att stöda sin verksamhet kan föreningen arrangera fester, lotterier och penninginsamlingar och ta emot donationer och testamenten.


Som medlem i föreningen kan ansluta sig varje kvinnlig arkitekt som vid universitet i Finland eller utomlands avlagt examen som arkitekt eller landskapsarkitekt.

Som studerandemedlem i föreningen kan ansluta sig en kvinna som avlägger examen i fråga.
Nya medlemmar godkänns av föreningens styrelse.

Föreningen upprätthåller ett medlemsregister, i vilket uppgifter som krävs för kontakthållning och insamling av medlemsavgifter införs. I upprätthållandet av medlemsregistret följs dataskyddslagen.

En medlem kan utträda ur föreningen genom att skriftligen eller muntligen meddela om detta under årsmötet, till styrelsen eller till styrelseordföranden och det ska antecknas i protokollet.


Som hedersmedlem i föreningen kan inkallas en kvinna som förtjänstfullt främjat föreningens syften. Beslut om detta fattas på styrelsens förslag under föreningens årsmöte och då krävs en majoritet om ¾ av de avgivna rösterna.


En ordinarie medlem och studerandemedlem ska erlägga en medlemsavgift, vars belopp årsmötet fastställer. Medlemsavgiftens belopp kan vara olika för en ordinarie medlem och en studerandemedlem i föreningen. En medlem som inte erlagt sin medlemsavgift på två år anses med styrelsens beslut ha utträtt ur föreningen. En hedersmedlem är inte skyldig att erlägga någon medlemsavgift.


Föreningen representeras av och dess ärenden sköts av en styrelse som består av en ordförande och minst fyra och högst sex medlemmar, av vilka en kan vara studerandemedlem, som under årsmötet valts bland föreningens medlemmar. Styrelsens mandatperiod är tiden mellan årsmötena.
Ordföranden väljs för ett år åt gången, likväl för högst två år i rad. Styrelsemedlemmarna väljs för två år åt gången så att hälften av medlemmarna årligen står i tur att avgå.
Styrelsen utser inom sig en viceordförande, sekreterare och inom sig eller utanför sin egen krets en kassör och andra nödvändiga funktionärer. Styrelsen har rätt att skaffa externa tjänster inom ramen för budgeten.

Styrelsen sammanträder på ordförandens eller viceordförandens kallelse, då hon anser det nödvändigt eller om två styrelsemedlemmar så kräver. Styrelsen är beslutsför om minst hälften av styrelsemedlemmarna – ordföranden och/eller viceordföranden inberäknad – är närvarande.  Omröstningar avgörs med absolut majoritet. Om rösterna faller jämnt, avgör ordförandens röst, vid val ändå lotten.

Under styrelsens möten förs ett protokoll som godkänns under nästa möte.

Styrelsen har som uppgift att agera i enlighet med föreningens syften, se till att stadgarna följs, verkställa mötesbesluten, förvalta föreningens medel och egendom, sammankalla föreningen och upprätthålla föreskriven medlemsförteckning.

Styrelsen samlar in och arkiverar centrala handlingar som hänför sig till föreningens verksamhet och som senare levereras till Nationalarkivet.


Föreningens namn tecknas av ordföranden, viceordföranden eller kassören, var för sig.


Föreningen har en ordinarie verksamhetsgranskare och en viceverksamhetsgranskare som bägge årligen väljs under årsmötet.


Föreningens räkenskapsperiod är ett kalenderår. Bokslutet, styrelsens protokoll och årsberättelse ska vara tillgängliga för verksamhetsgranskaren senast en månad före årsmötet. Verksamhetsgranskaren ska senast två veckor före årsmötet tillställa styrelsen en till föreningens årsmöte riktad berättelse över granskningen av förvaltningen och räkenskaperna.

10§
Föreningens möten sammankallas av styrelsen. Kallelserna till föreningens möten ska minst två veckor före mötet delges varje enskild medlem med ett riktat skriftligt tillkännagivande eller via e-post.

11§
Föreningen håller årligen ett ordinarie årsmöte. Föreningen håller årsmötet i mars-april. Ett extraordinärt årsmöte hålls då styrelsen anser att det finns skäl till det eller då minst en tiondedel (1/10) av de röstberättigade medlemmarna skriftligen ber styrelsen om det för behandling av ett visst ärende. Mötet ska hållas inom en månad efter att kravet framförts. I föreningens möte kan om styrelsemötet så besluter deltas också via post eller datakommunikationsförbindelse eller med hjälp av något annat tekniskt hjälpmedel under eller före mötet. Under föreningens möten har varje medlem en röst. Besluten fattas med enkel röstmajoritet, om inte annat bestäms i dessa stadgar. Om rösterna faller jämnt avgörs val med lotten, i andra ärenden avgör ordförandens röst.

12§
Under föreningens årsmöte behandlas följande ärenden:

1. Mötet öppnas
2. För mötet väljs en ordförande, en sekreterare, två protokolljusterare och två rösträknare för mötet.
3. Mötet konstateras lagligt och beslutfört.
4. Mötets arbetsordning godkänns.
5. Verksamhetsberättelsen för året innan läggs fram.
6. Bokslutet och verksamhetsgranskarens utlåtande läggs fram och bokslutet fastställs.
7. Besluts om beviljande av ansvarsfrihet för styrelsen och andra redovisningsskyldiga.
8. Verksamhetsplanen, budgeten och medlemsavgiftens belopp för det innevarande året fastställs.
9. En ordförande och styrelsemedlemmar i stället för som står i tur att avgå väljs.
10. En verksamhetsgranskare och viceverksamhersgranskare väljs.
11. Övriga ärenden som nämnts i möteskallelsen behandlas.

Om en medlem i föreningen önskar få ett ärende upptaget till behandling under föreningens årsmöte, bör hon skriftligen underrätta styrelsen om saken i så god tid, att ärendet kan inlemmas i kallelsen till mötet.

13§
Föreningen är finsk- och svenskspråkig. Diskussioner leds och protokoll förs på finska.

14§
Beslut om ändring av föreningens stadgar fattas under två på varandra följande möten som hållits med minst två veckors intervall med en majoritet om minst ¾ av de avgivna rösterna. Ändringen av stadgarna ska nämnas i kallelsen till mötet. Under mötet bör då minst 10% av medlemmarna vara närvarande.

15§
För upplösning av föreningen krävs att ett beslut om detta har fattats under två på varandra följande möten som hållits med minst två veckors intervall och att minst ¾ av deltagarna i mötet är ense om detta. Om föreningen upplöses eller blir upplöst överlåts föreningens egendom till en instans som idkar föreningen närstående verksamhet och föreningen fattar beslut om detta med en majoritet om ¾ av de under sådana möten avgivna rösterna. Under mötena bör då minst 10% av medlemmarna vara närvarande.

16§
I övrigt iakttas bestämmelserna i föreningslagen.